maanantai 28. lokakuuta 2019

 
 
Kate Mascarenhas. 2018. The Psychology of Time Travel. Head of Zeus Ltd.
****/*****

Tässäpä piristävä tieteiskirja, joka käsittelee sinänsä hyvin kaluttua aikamatkustamisen teemaa tuoreella ja monipuolisella otteella. Temaattisena verrokkina Paluu tulevaisuuteen -elokuvatrilogia on lähinnä aikamatkustuksen mahdollisuuksien varaan rakentuvaa hauskaa kohellusta. Mascarenhas vie tarkastelun uusiin sfäääreihen kirjan nimen mukaisesti psykologisia ulottuvuuksia painottaen. Aikamatkustamisen psykologia -kirja on ajan hengen mukaisesti erityisesti tyttö-, nais- ja isoäitiscifiä. Kirjan ote on ymmärtääkseni feministinen eikä siitä puutu myöskään LBGT-sävyjä. Kirjan psykologinen ydinidea on se, että aikamatkustaminen sekoittaa jokaisen sitä harrastavan pään, jollakin tavalla.
 
Ajatus neljästä tiedenaisesta, jotka keksivät aikakoneen vuonna 1969 on innostava. (Inho)realistisessa tosimaailmassa keksijäksi oltaisiin epäilemättä nimitetty joku miespuolinen henkilö. Yhtä lailla mahdotonta olisi kuvitella, että tämä enemmän tai vielä enemmän sekopäinen naistiimi voisi pitää aikakonekonklaavin hallinnassaan vuosikymmenien ajan. Oikeassa maailmassa hallinta siirtyisi jotenkin puolustusvoimien tms. virallisen tahon haltuun ja valvontaan melko nopeasti. 
 
Koen toisinaan vaikeaksi pitää mielessä lukemani kirjan moninaisen henkilögallerian. Tämän kirjan kohdalla eri toimijat pysyivät, ehkä kunkin omalaatuisuuden ja henkilökohtaisen lähestymiskulman vuoksi hyvin hallinnassa.

Kirja esittelee monia tuoreita näkökulmia aikamatkustamisen ideaan. Kirja pohtii asioiden kulkuun vaikuttamisen mahdollisuutta ja eettistä oikeutta mm. tiedossa olevien tulevaisuuden rikosten ennaltaehkäisemisen näkökulmasta. Murhan tekeminen aikakonetekniikan avulla on yksi kirjan läpäisevä idea. Monasti tieteiskirjallisuudessa pidetään oman itsen kohtamista mahdottomana tai jopa kohtalokkaana tapahtumana. Mascharenas on valinnut aivan toisen lähtökohdan. Aikamatkustaminen mahdollistaa itsen tapaamisen eri ikäisinä, green-me ja silver-me ja vaikka joulun tai häiden vieton omasta itsestä muodostuvan eri ikäisen ryhmän kanssa. Aikamatkustustekniikka tai siihen liittyvä ajat ylittävä puhelutekniikka mahdollisti puhelun soittamisen jo kuolleelle isoäidille.

Lontooseen sijoittuva satoja vuosia olemassaoleva pysyvä aikamatkustuskonklaavi, rakennus ja samalla oma valtiollinen ja lainsäädännöllinen entiteetti on tuore idea. Tällä juridisella toimijalla on mm. mahdollisuus määrätä kuolemantuomioita. Tätä konklaavia hallitsee vuosien, vuosikymmenten tai vuosisatojen ajan (huom. ajassa matkustamisen mahdollisuus hallinnon näkökulmasta) sama neljän, kolmen tai yhden naisen muodostama klikki. 
 
Kirjan ote on hyvin inhimillinen, kaikissa tämän ilmiön positiivisissa ja synkissä sävyissä. Tässä edellistä edustava ote:

Two women, who'd already witnessed each other's deaths, married on the first day of spring. Ruby and Grace. Grace and Ruby. The ceremony was officiated by the Conclave chaplaine. Several silver Graces attended. They were all cheerful and full of good wishes, which the other guests agreed was a good omen. Lucille acted as best woman. Ancharad and Julie were there, as were many, many more time travellers from past and future.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti